Meissä asuu monia

Elämä johtaa meidät usein risteyksiin. Siinä täytyy päättää mihin suuntaan kääntyy. Joskus se on vaikeata. Täytyy pyydä korkeammalta tasolta johdatusta. Siihen tarvitaan yhteyttä. Moi,Herrani, auttaa, vie minut pimeydestä Valoon, vie minut Totuuden Tielle,harhoista selkeyteen! Valaista tietäni! Jos niitä yhteydenottoja kertyy riittävän paljon, siitä syntyy suojava kerros, mistä aukenee Ykseyden tila, loputon ilo ja rakkaus maailmankaikkeutta ja kaikkien sen ilmiöiden kohta. Meillä ei ole sielua: me olemme sieluja. Sielumme omistaa kehomme, jonkun ajan. Shalespearen 60.sonetti pohdi Ajan voimaa ja voimattomuuttaa: Kuin aallot lyövät somerikkorantaan, minuutit rientävät päin loppuaan, vaihtaen paikkaa edellisen kanssa, kilvaten lakkaamatta eteenpäin. Syntynyt, kerran valoon noustuaan, kypsyyttä kohti ryömii, kruunun saa, vaan nurja pimennys sen loistoon ryhtyy, ja Aika, lahjoittaja, pilaa lahjan. Nuoruuden varustukset, soreat, lävistää Aika, uurtaa kauniin otsan, se ahmii valituimman, tosimman, ja mikä seisoo, sirpin alle jää: runoni silti seisköön pelkäämättä, sinua laulan, uhmaan Ajan kättä. Ihminen kokee ajan ja ajattomuuden, iankaikkeuden. 50 kymppisenä tajusin: ilta on tulosaa, ja se tulee olemaan kaunis. Ei missä nimessä haluasi takaisin lapsuuteeni, nuoruuteeni. Iällä ei oikeastaan ole merkitystä, jos elää ykseydessä. Olen kiitollinen kaikesta kärsimyksestä mitä olen kokenut, neuvostolapsen neuvottomasta koulutiestä ja yliopistonvuosien KGB urkkijoiden kyynisestä pakkoseurasta, niistä illoista kun nukkumaan mennessä haaveilin aamupalasta kaikesta kurjuudesta olen kiitollinen, koska nyt sydämeeni mahtuu sitäkin enempi valoa! Juu, valoa ei ole ilman varjoja, valo ja varjo luovat yhdessä kuvan. Niin minussakin elää valoisa ja varjoisa puoli. Varjossa ei ole mitään huonoa, koska se syntyy valosta. Siunausta heräänneille ja ei-heräänneille-joskus herääville! Renna Irina Kamala Valon Valtiatar Tagit: