1.
LAULU RAKKAUDESTA.
Ja eräänä päivänä
me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,
minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä
ja reumatismini sinun noidannuoltasi vasten,
emme erkane konsana ei.
Ja rakas, sinä unohdat rytmihäiriösi,
hengenahdistuksesi
ja kuolion
joka sydämessäsi jo on
ja minä alituisen kalvamisen vasemmalla puolella
ja tulkohon hallat ja harmit ja muut.
Minun rintani tyhjät ja litteät
ota käsiisi rakas
sillä eräänä päivänä kun katsot ne riippuvat pitkinä,
rakastatko minua sillon
tula tuulan tuli tuli tei?
Herra, opeta meitä hyväksymään vanhojen rakkaus,
nuorten rakkaus, keski-ikäisten ihmisten rakkaus,
rumien rakkaus, lihavien rakkaus, köyhien rakkaus,
huonosti puettujen rakkaus
ja yksinäisten rakkaus.
Opeta meidät hyväksymään rakkaus,
me niin pelkäämme sitä.
Ja sinä otat käsiisi minun rintani,
minun venyneet litteät rintani
ja kosketat huulillasi kurttuisia nipukoita
ja kaihi silmissäsi sinä sairaspaikkaa odotellasi
hapuilet sokeana luokseni,
tunnustelet minua käsimielin.
Tunnustele vaan:
kaikkien näitten ryppyjen alla se olen minä,
tähän valepukuun elämä meidät viimein pakotti,
mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun.
Ja minun kyhmyni painautuvat sinun kuoppiisi,
sinun ryppysi minun uurteisiini
ja kärsimystesi äärellä minä rukoilen hiljaa kuolemaasi.
On kirkkaana päivä ja yö.
2.
HALUAN PANNA SUA.
Makaan matolla,joka on imenyt kaiken
kuin hyvä tyttö
Juon viinaa ja poltan kukka
jotta en haluaisi panna sua
Juon viinaa
poltan kukkaa
vedän nenään
otan suihin
nappaan napin
jotta en haluaisi panna sua
Ostan kengät
ostan toiset
meneen kampaajalle
rahat on loppu
jotta en haluaisi panna sua.
Teen ihan mitä vaan teen ihan mitä vaan
jotta en haluaisi
Mikään ei auta tarpeeksi
mikä auttoi ennen ei auta
Ei nappi ei kenkä ei suudelma
ei humala ei uudet kynnet
Mikään ei autta
ei mikään mikä ennen auttoi
Ei hiusväri ei uusi korko ei Santa Maria
Otan lainan
ostan kengät
ostan ja ostan ja ostan
Vieras käsi lanteilla
ja silti kasvan mustapäitä
Kävelen päin punaisia ja
toivon joka kerta
että se olisi viimeinen
Auto tai juna tai mies
joka ajaisi ylitseni
Tiputan tupakan sänkyyn
menen aamutossuissa kauppaan,
toivon, että joku soittaisi ambulanssin
Toivon, että joku puuttuisi tähän elämään
josta sinä puutut
Ajelen sääret
pesen tukan
ostan kengät
ja uuden mekon turhaan.
En ma kuitenkaan vittu saa
Ne ovat kaksi eriläisitä rakkasurunoja kahdelta eri sukupolven
naiskirjailijalta. Mutta rakkaus: eikö se ole aina sama
