Vanem tytar alustas yliöpilaselu, kolis kodust ära. Suurt kohvrit järele vedades kadus lumetuisku, sukeldus miljonilinna, kus rongid, metrood, trammid vahel reisijaid alt veavad.
Vägisi meenub enda minek Taaralinna, kuue samba vahelt sisse, lutikaid täis yhikasse kus viis raudvoodit armutus kitsikuses.
Anni saab vähemalt omaette toa, kuigi yhisköögi ja -dushshiga.
Enne teda olevat seal elanud "eräs kiinalainen tyttö". Elame rahvusvahelises keskkonnas, globaliseeruvas maailmas.
Tark naine Yvonne Lombard on ytelnud: Raskaana olossa on ainakin se hyvä puoli, että tietää, missä lapsi on. Ehk: Last kandes vähemalt tead, kus laps on.
Ja teine kild Bing Crosbylt: Raha ei merkitse kaikkea, mutta kieltämättä se auttaa pitämään yhteyttä lapsiin. Ehk: Raha ei ole köige tähtsam, kuid ei saa eitada, et raha aitab pidada yhendust lastega.
Kuidas ta kyll seal suures linnas hakkama saab? Ja kuidas mina tema aitamisega hakkama saan?
Tuttav tunne emadele.
Jumala abiga.Ehk ikka.
